KAVI – LUOTTAMUS

KAVI – LUOTTAMUS

Ma 4.12.2017

Klo 19

MOVE 2

 

Liput: 5 €, alle 12-vuotiaat 2 €

 

Luottamus / Förtroende / Doverije

Idea V. I. Leninin ja Suomen välisiä suhteita käsittelevän elokuvan aikaansaamiseksi lienee Kinosto-yhtymän pääjohtajan Väinö Mäkelän. Syksyllä 1964 esiin tullutta ideaa jalosti eteenpäin hänen poikansa Mauno Mäkelä, Fennada-Filmin toimitusjohtaja. Ensimmäisen käsikirjoitusversion laati vuonna 1970 Paavo Rintala. Se ei kuitenkaan miellyttänyt neuvostoedustajia, kuten ei seuraavakaan Neuvostoliitossa tehty käsikirjoitus. Marxilais-Leninismin Instituutti (Moskova) hyväksyi lopulta vuonna 1974 Mihail Šatrovin ja Vladlen Loginovin tuotoksen, käännöksen jälkeen Väinö Linna viimeisteli suomalaisen dialogin. Tuotantosopimus voitiin allekirjoittaa 14.12.1974. Ohjaajaksi kiinnitetyt Viktor Tregubovitš ja Edvin Laine hoitivat henkilöohjauksen näyttelijöiden kielen mukaisesti, muuten asiat sovittiin yhteisohjauksessa. Elokuvan valmistaminen kesti odotettua pidempään ja Suomen ensi-ilta venähti reilulla kahdeksalla kuukaudella. Suomessa levitykseen tuotiin 6 kopiota, Neuvostoliitossa ote oli hieman ronskimpi – kopioita oli vaatimattomat 2400. Suomessa katsojamäärät jäivät pieniksi: teattereissa pääsylipun lunasti yli 88 000, Valtion AV-keskuksen kaitakopiolevityksissä laskettiin käyneen 116 305 katsojaa. Kävijämääriä ei voi pitää suurena, sillä mitään elokuvaa ei liene puffattu tuohon mennessä enemmän. Kiinnostusta kuitenkin oli, sillä televisioesityksessä katsojaluku humahti yli miljoonan – 1990-luvun lopun uusintaesityksessä enää parisataa tuhatta. Ankeiden koululaisnäytäntöjen muistoa on sittemmin vaalittu osana suomalaista glasnostia ja antisuomettumista suullisena perimätietona.

   Arvostelijoiden suuri enemmistö otti vastaan spektaakkelin kiitoksin: se tarjosi milloin ”ajatuksellisesti arvokasta sisältöä” ja herättivät katsojissa kiinnostusta ”laiminlyötyihin historian tarkastuksiin” (Paula Talaskivi, HS) tai se oli ”elävää ja innostavaa historiaa valkokankaalla” (Leo Stålhammer, Suomenmaa). Pienoisia epäilyksiä toki aika ajoin ilmeni. ”Kehystarina on tiivis ja koruton”, huomautti Aune Kämäräinen (Uusi Suomi), ”Ilman noita lukuisia takaumia, joita siihen on upotettu, ei aiheesta elokuvaksi olisi ollutkaan. Takaumat ovat yksi elokuvan ongelmakohta.” Aamulehden Erkka Lehtola totesi elokuvan kertovan historiasta ”… mutta hyvin ulkokohtaisesti. [– –] Mikäli halutaan, että elokuva kuvaa historian ohella myös ihmisiä, elämää, tunteita, niin silloin Luottamus on auttamattoman ulkokohtainen.”. Vuonna 1997 antisuomettumisen äänenpainot olivat esillä mm. Aamulehden Pekka Erosella, sillä hänelle elokuva ”kiteytti puistattavan muiston rähmällään rämpimisen vuosikymmeneltä. Jussi Karjalainen huomautti elokuvan opettavan – tosin 1970-luvusta, vaikka ”loppukohtauksen viestin ymmärtää kovakalloisinkin.”

   Elokuva on oppimateriaalia siitä, kuinka kulttuuri ja historia voidaan valjastaa kansojen poliittiseen kasvatukseen, huomautettakoon kuitenkin, että keskinäisessä hyvässä hengessä. – Jari Sedergren 7.12. 2005

Kopio: DCP

Ovet aukeavat: klo 18.30

Tapahtuma alkaa: klo 19

Tapahtuman kesto: 95min

Ikäraja: S

Tila: MOVE 2