KAVI – NUNNA JA PAHOLAISET

KAVI – NUNNA JA PAHOLAISET

Ma 6.11.2017

Klo 19

MOVE 2

 

Liput: 5 €, alle 12-vuotiaat 2 €

 

Nunna ja paholaiset / Nunnan och djävlarna

Selluloosan (1954) realismin, Sodan todellisen lopun (1957) formalismin ja Yöjunan (1959) trilleri-muodon jälkeen Jerzy Kawalerowicz löysi Nunnassa ja paholaisissa vielä yhden uuden tyylin, teeman ja miljöön: historiallisen riivaustarinan, joka ei ole vailla nykyaikaisia tai jopa surrealistisia ulottuvuuksia. Kawalerowiczin yhteistyö Puolan hienostuneimpiin kuuluvan elokuvakirjoittajan, Ta-deusz Konwickin, kanssa tuotti vankan ja kurinalaisen rakenteen sekä tasoja, jotka tunkevat historiallisesta miljööstä nykyisyyteen.

Elokuva perustuu Jaroslaw Iwaszkiewiczin romaaniin, joka puolestaan on ottanut mallia ranskalai-sen Loudounin nunnaluostarissa 1630-luvulla sattuneista tapauksista: nunnien todettiin olevan paholaisen riivaamia, turhien manausyritysten jälkeen pappi nimeltä Urbain Grandier todettiin syyl-liseksi noituuteen ja poltettiin roviolla. Tapaus herätti suurta huomiota, kuulustelut kestivät neljä vuotta ja prosessin kuluessa muuan asiaa tutkivista papeista, Surin, joutui paholaisten valtaan.

Samoihin aikoihin kun Kawaleriwiczin elokuva valmistui, englantilainen John Whiting kirjoitti näytelmän The Devils, jonka pohjana hän käytti lähinnä Aldous Huxleyn 1930-luvun esseetä ”The Devils of Loudun” ja joka keskittyi tarkastelemaan Grandierin ja nunnaluostarin abbedissan suhdetta. Kawalerowiczin elokuvan alussa Grandier (Garniec) on jo kuollut, päähenkilöksi nousee Surin (Suryn) ja keskeiseksi teemaksi hänen taistelunsa abbedissa Joannan sielusta.

Elokuvan avainjaksoihin kuuluu Surynin vierailu paikallisen rabbin luona. Koska molempia henkilöi-tä esittää sama näyttelijä (Mieczysław Voit), kohtaus herättää tulkinnan, että rabbi on oikeastaan vain äiti Joannan vaikutuksen Surynissa esiin laukaiseman epäilyksen ruumiillistuma, hänen toinen minänsä, joka uskaltaa muotoilla epäilyn, onko Joanna sittenkään paholaisen riivaama: ehkä hän on vain seonnut ahdasmielisen yhteisön pyhimysmäisten vaatimusten ja inhimillisen luontonsa ristiriidasta. Tätä Suryn ja hänen kirkkonsa eivät voi hyväksyä, ja niinpä ”paholaiset” siirtyvät häneen.

Kurinalainen visuaalinen tyyli on aina kuulunut Kawalerowczin tunnusmerkkeihin. Nunna ja paholaiset kantaa pitkälle plastisilla arvoillaan: Jerzy Wojcikin kameran loihtimat, vahvoja kontrasteja käyttävät kuvat valkopukuisista nunnista ja mustakaapuisista papeista vasten luostarin karuja seiniä ja laakeata maisemaa luovat uhkaavan, lähes metafyysisen tunnelman. Kawalerowiczin ohjaus on viipyilevää, tunnelmia ja ajatuksia luovaa. Erilaisten näkemysten vastakkainasettelu tapahtuu nimenomaan kuvien tasolla.

– Markku Tuulen (Maisema taistelun jälkeen, 1981), Henry G. Gröndahlin (1962) ja muiden lähteiden mukaan

Kopio: 35mm filmi

Ovet aukeavat: klo 18.30

Tapahtuma alkaa: klo 19

Tapahtuman kesto: 110min

Ikäraja: K16

Tila: MOVE 2