Työhyvinvointiin panostamalla voi säästää miljardeja

Logomo on tunnettu innovaatioiden tyyssijana. Sen seinien sisältä löytyy yli seitsemänkymmentä yritystä. Nyt ollaan kehittämässä uutta ja innovatiivista tapaa pitää huolta logomolaisten työhyvinvoinnista. Kaikki potkaistiin käyntiin osuvasti nimetyllä Pakkotyöhyvinvointi-tilaisuudella.

Pakkotyöhyvinvointi-tilaisuus keräsi monia kuuntelijoita Byrån portaille.
Pakkotyöhyvinvointi-tilaisuus keräsi monia kuuntelijoita Byrån portaille.

Byrån portaat ovat täyttyneet ihmisistä. Katja Gustafsson Dynamosta ja Veera Salokangas Piste hyvinvointipalveluista kertovat pysäyttäviä faktoja.

–Pahoinvoinnin hinta on 41 miljardia joka vuosi, Gustafsson toteaa.

–Entä tiesittekö, että suurin syy pitkiin sairauspoissaoloihin on nykyään stressi, hän jatkaa.

Työhyvinvointiin panostaminen ei enää tunnu turhalta kuluerältä.

–Stressiä voitaisiin sanoa nykyajan mustaksi surmaksi. Suomessa sijoitetaan työhyvinvointiin vain seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Muutamalla miljoonalla lisää voisimme säästää jo miljardeja, Gustafsson kertoo.

Pari kertaa vuodessa järjestettävä tyky-päivä ei vielä riitä hyvinvoinnin lisäämiseksi.

–Jos ostaa salikortin tammikuussa ja käy siellä kerran, ei voi olettaa olevansa toukokuussa tikissä. Sama pätee myös aivoihin ja muuhun hyvinvointiin: taitoja on treenattava säännöllisesti, jotta niistä on apua, Gustafsson sanoo.

”Turha zumbata, jos kukaan ei halua”

Sen sijaan, että jokainen Logomon yritys hankkisi kaikki työhyvinvointipalvelunsa itse, aiotaan talossa tarjota myös yhteisiä hyvinvointipalveluita. Pakkotyöhyvinvointi-tilaisuudessa Veera Salokangas ja Katja Gustafsson esittäytyivät ja aloittivat ideoiden keräämisen kevään varalle.

–Haluamme kuulla, mitä juuri nämä ihmiset täällä toivovat. Hyvinvointi on aina yksilöllistä – toinen haluaa liikkua, toinen kaipaa rentoutumisharjoituksia. On turha järjestää zumbatunteja, jos kukaan ei halua zumbata, Gustafsson nauraa.

Logomosta löytyy useita hyvinvointialan yrityksiä ja palveluntarjoajia, joiden ammattitaitoa käytetään hyödyksi. Gustafssonin Dynamokin on logomolainen yritys.

–Minä ja Veera toimimme tässä ikään kuin promoottoreina ja koordinaattoreina. Työhyvinvointirinkiimme kuuluu esimerkiksi hierojia ja ravitsemusterapeutti. Hyvinvointi on kokonaisvaltaista, ja näin pystymme vastaamaan moniin eri tarpeisiin, Gustafsson selittää.

–Meihin voi myös ottaa yhteyttä, jos haluaa omalle yritykselleen räätälöityjä hyvinvointipalveluita, hän vinkkaa.

Logomon tavasta muutkin voisivat ottaa mallia

Veera Salokangas ja Katja Gustafsson toivat logomolaisille aimo annoksen työhyvinvoinnin ilosanomaa.
Veera Salokangas ja Katja Gustafsson toivat logomolaisille aimo annoksen työhyvinvoinnin ilosanomaa.

Veera Salokangas odottaa innolla, mitä kaikkea työhyvinvointirinki saa aikaan.

–Täällä nousi jo monia ideoita – esimerkiksi lankutusta, luonnossa käymistä ja mindfulnessia. Ihmisillä on selkeästi tarve ja halu työhyvinvointipalveluihin, Salokangas toteaa.

Se, että palveluita ei tarvitse jokaisen yrityksen lähteä itse etsimään ja ostamaan, poistaa paineilta yrityksiltä. Kun osa palveluista tuotetaan yhteisesti koko Logomon väelle ja yhteisöllisesti, kaikki hyötyvät.

–Haluamme tehdä tästä Logomon tavan tarjota hyvinvointipalveluita kaikille näille yrityksille. Tavoite on, että muut voivat ottaa tästä sitten mallia, Salokangas kertoo.

–Logomo on innovatiivinen yritysmaailma – me haluamme luoda innovatiivisen tavan huoltaa näitä yrityksiä, kuvailee Gustafsson.

Mitä voit tehdä oman työhyvinvointisi eteen nyt heti? Katjan ja Veeran neljä vinkkiä

1. Nouse ylös

–Istumme aivan liikaa. Istuminen tappaa, muistuttaa Veera Salokangas.

2. Omatoiminen jalkahieronta

–Ota kenkä pois ja laita jalkapohjan alle kova pallo, tai vaikkapa harjanvarsi tai jokin kova esine. Sen avulla voi hieroa jalkapohjaa ja lievittää stressiä, vinkkaa Katja Gustafsson.

3. Hengitä

–Sulje silmät, rentouta kasvojen lihakset ja hengitä syvään. Jo viisi ajatuksella tehtyä, hidasta ulos- ja sisäänhengitystä tekee paljon, Gustafsson neuvoo.

4. Kosketa

–Kosketuksella on valtava voima. Työtoverin kättely, olan koskettaminen tai jopa halaus, jos se onnistuu, tuo hyvää oloa ja rentouttaa, Salokangas opastaa.

Teksti ja kuvat: Iidaliisa Pardalin