29.10.2018

KAVI: Angelika

Liput

5 €

Tapahtuman tiedot

Päivä: 29.10.2018
Aika: klo 19
Ovet avataan klo 18.30
Tapahtuman kesto: 116 min
Ikäraja: K-16
Tila: MOVE 2 | Saapuminen »

Angélique, marquise des anges

Angélique / Angelica

Angelika / Angélique (Vol. 1) / Angélique

Ranska / Saksan liittotasavalta / Italia 1964. Tuotantoyhtiöt: Compagnie Industrielle et Commerciale Cinématographique, Fono Roma, Franco London Films, Francos Films, Gloria-Film, Liber Film, Pro Artis Ibérica, S.N. Prodis. Tuottajat: Francis Cosne, Raymond Borderie [nc], Ottavio Poggi [nc]. Ohjaus: Bernard Borderie. Käsikirjoitus: Claude Brulé, Bernard Borderie, Francis Cosne, Daniel Boulanger (dialogi) – Anne Golonin ja Serge Golonin romaanista (1957, suom. “Angelika” 1960). Kuvaus: Henri Persin – Eastmancolor, Dyaliscope. Lavastus: René Moulaert. Leikkaus: Christian Gaudin. Puvut: Rosine Delamare. Ehostus: Maguy Vernadet. Peruukit: Huguette LaLaurette. Musiikki: Michel Magne. Ääni: Jean Nény, René Sarazin. Pääosissa: Michèle Mercier (Angélique Sancé de Monteloup), Robert Hossein (Jeoffrey de Peyrac de Morens), Jean Rochefort (asianajaja François Desgrez), Claude Giraud (Philippe de Plessis-Bellieres), Giuliano Gemma (Nicolas Merlot alias Calembredaine), Charles Regnier (inkvisiittorimunkki Conan Becher), Jacques Toja (kuningas Louis XIV), Madeleine Lebeau (suuri mademoiselle), Jean Topart, (herra Bourié – syyttäjä), Bernard Woringer (Bernard D’Andijos), Philippe Lemaire (De Vardes), Jean Ozenne (Plessis-Bellièresin markiisi), François Maistre (Condén prinssi), Robert Porte (monsieur, kuninkaan veli), Etchika Choureau (Hortense de Sancé de Monteloup), Denise Provence (Barbe), Renate Ewert (Margot), Robert Hoffmann (Lorrainen ritari), Rosalba Neri (polakki). Helsingin ensiesitys: 19.2.1965 Rea – maahantuoja: Kino Filmi – VET 71210 – K16 – 3220 m / 118 min. Videojulkaisut: Magnum Video, VTC/Arbitrage. DVD-julkaisut: 2004 PAN Vision (Angelika-box), 2007 Universal. Televisioesityksiä: 12.6.1978 MTV1, 9.6.1986, MTV1 18.8.1995 TV1.

Kirjailijapari ”Sergeanne Golonin” eli Anne ja Serge Golonin romaanien sankaritar Angélique on Tammen vuodesta 1960 alkaen kustantamissa suomennoksissa nimeltään Angelika. Valinta toistui Bernard Borderien ohjaaman viisiosaisen elokuvasarjan suomalaisessa tarjoilussa. Kirjasarjan avausteos Angélique, marquise des anges oli ilmestynyt Ranskassa vuonna 1957. Aurinkokuninkaan valtakaudelle sijoitetun tarinan tapahtuma-ajasta oli tuolloin noin 300 vuotta.

       ”Angelikan tie vie syklisesti aina uudelleen loistosta kurjuuteen”, Tanja Sihvonen kirjoittaa artikkelissaan Angelika-elokuvat romanssina – sukupuoli ja performanssi historiallisessa elokuvassa, joka sisältyy Susanna Paasosen toimittamaan Hääkirjaan (Turun yliopisto, 1999). ”Hän on alussa vähävaraisen maalaisaatelisen perheen tytär, joka naitetaan Toulousen kreiville; tätä kautta hän saa paitsi vaikutusvaltaa myös rakkauden elämäänsä. Kuninkaan tuomittua Angelikan aviomiehen kuolemaan ja takavarikoituaan parin omaisuuden Angelikasta tulee ’Ihmeiden hovin’ (Pariisin järjestäytynyt alamaailma) asukki, mutta lopulta poliisin nujertaessa lainsuojattomat hän päättää koota omaisuutta porvarisnaisena.” Nämä ovat vasta käynnistysvaiheita saagassa, jota Golonit kirjoittivat kolmentoista romaanin verran Angelikan voittoon (Tammi, 1986) asti.

      Bernard Borderie ohjasi viisi Angelika-elokuvaa, joiden tuottajana toimi hänen isänsä Raymond Borderie: Angelika (1964), Angelika – enkelten markiisitar (1964), Angelika ja kuningas (1965), Angelika ja merirosvo (1967), Angelika ja sulttaani (1968). Kansainvälisesti suosittu elokuvasarja katkesi, kun korvaamaton pääosanesittäjä Michèle Mercier päätti vaihtaa roolia.

      Angelika-brändin ydintä on pukuloistoa, erotiikkaa ja vaaratilanteita vyöryttävä eskapismi, joka ei sulje pois vankkaa historiantuntemusta. ”Silti Angelika-sarjalle ei monikaan historioitsija olisi valmis antamaan historiallisen elokuvan statusta”, Sihvonen kirjoittaa. Sarjan teoksia on katsottu pikemminkin romanttisina seikkailuelokuvina, pukumelodraamoina ja ”naisten viihteenä”.

      ”Kaikki nämä kvaliteetit positioivat sen sellaiseen kenttään, jolle tyypillistä on ollut kriitikkojen, tutkijoiden ja muiden ’hyvän maun’ edustajien ylenkatse.”

      Tarinan punainen lanka on Angelikan ja salaperäisen Joffrey de Peyracin (Robert Hossein) kaunotar ja hirviö -jännite, joka kestää cliffhangerista toiseen. Molempia määrittää irrallinen, usein lainsuojaton asema suhteessa ranskalaiseen yhteiskuntaan, ja kumpikin osaa omaksua kansainvälisiä vaikutteita hyvällä menestyksellä.

      Tanja Sihvosen mukaan ”on kiinnostavaa nähdä, että niin harva Joffreyn läheisistä ihmisistä on ranskalainen. Hänet kuvataan alusta asti kahnauksessa ranskalaisten auktoriteettien, kuninkaan ja erityisesti arkkipiispan kanssa, joka pitää hänen ’kullantekoaan’ noituutena. Symbolisella tasolla tuli rakentaa hänen toiseuttaan suhteessa elokuvan muihin ranskalaisiin henkilöihin. Joffrey kuvataan usein tulen läpi valmistamassa kultaa, ja tulen voimasta tuleekin vertauskuva hänen hillitylle mutta mahtavalle voimalleen. (..) Joffrey de Peyracin hahmon kautta rakennetaan mielestäni kiinnostavalla tavalla ’uutta miehen mallia’, jossa kolonialistinen dominanssi ei ole itsestäänselvyys ja jonka tärkeän osatekijän muodostavat tunteikkuus ja naisen arvostus.”

– Lauri Lehtinen 2.5.2018

Kopio: 35mm filmi

Järjestäjät: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Varsinais-Suomen elokuvakeskus

Lisätiedot (www): https://kavi.fi/fi/ohjelmisto/aluesarjat/turku