KAVI – BLADE RUNNER

Ma 30.09.2019

Liput

Liput: 6 €
Liput myydään ovelta.
Ikäraja: K16

Tapahtuman tiedot

Päivä: 30.09.2019
Ovet aukeavat: 18.30
Tapahtuma alkaa: 19:00
Kesto: 117 min
Tekstitys: suomi/ruotsi
Tila: KINO-sali
Järjestäjät: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Varsinais-Suomen elokuvakeskus
Saapuminen »

 

Blade Runner

 

 Elokuvasta on seitsemän versiota. Vuoden 1982 kansainvälisen levitysversion rinnalla merkittävin on Blade Runner: The Director’s Cut [DC] (1982/1992), 3205 m / 116 min. Siinä ei ole selostusääntä, ja loppu jää avoimeksi

Englantilainen Ridley Scott osoittautui jo elokuvillaan Kaksintaistelijat (1977) ja Alien – kahdeksas matkustaja (1979) uuden elokuvan loistavimpiin kuuluvaksi visualisoijaksi. Hänen taustansa on mainoselokuvassa, mikä näkyy kuvallisena rikkautena, mutta myös tiettynä ylenpalttisuutena ulkoisessa näyttävyydessä, erikoistehosteiden ja lavastetekniikan käytössä. Tämä ristiriita rasittaa myös Blade Runneria, mikä ei estä sitä olemasta tärkeä elokuva, oman aikamme taidetta sekä hyvässä että pahassa.

Blade Runner perustuu arvostetun, elokuvan valmistumisen aikoihin kuolleen science fiction -kirjailija Philip K. Dickin romaaniin, jossa kirjailija persoonallisella tavallaan pohdiskelee ydinsodan jälkeisen maapallon mahdollisuuksia elektroniikan kehittelemien androidien (ihmisten kaltaisten robottien) paineessa. Uusien maailmojen valloittaminen on vaatinut androidien kehittämistä (kirjassa niitä on pidetty houkuttimena uusille planeetoille muuttaville ihmisille), mutta maapalloa on haluttu varjella androidien ylivallalta. Sekä kirjan että elokuvan päähenkilö on ammattitappaja, blade runner, joka joutuu metsästämään orjatyöstä karanneita robotteja. Nämä ovat palanneet maapallolle hankkiakseen itselleen lisää elinaikaa ja löytääkseen vastauksen olemassaolonsa kysymyksiin.

Elokuvassaan Scott on ottanut Dickin romaanista vain perustarinan ja jättänyt kirjailijan filosofiset pohdiskelut ja sodan jälkeisen elämän kuvaukset pois. Sen sijaan hän on käsitellyt Dickin tarinaa ikään kuin chandlerlaisen suodattimen läpi tekemällä päähenkilöstään pikemminkin Philip Marlowen tulevaisuuskuvan kuin Dickin nostalgisen virkamiehen. Niinpä Blade Runner ei alkuteoksen tavoin olekaan elämäntavan kuvaus, vaan tulevaisuusdekkari, jossa kyyninen, väsynyt sankari joutuu riistäessään androidien elämän arvioimaan uudelleen myös omia elämänarvojaan. Tällä tasolla Blade Runner on temaattisesti mielenkiintoisimmillaan ja pystyy nousemaan yläpuolelle rikkinäisen kerrontansa, joka usein kärsii Dickin romaanista otetuista mutta selittämättä jätetyistä aineksista. Mutta vaikka kerronta hieman takelteleekin ja uhkaa välillä hukkua mahtaviin lavasteisiin ja kuvalliseen barokkiin, niin sitä vastoin Scott onnistuu erinomaisesti ilmapiirin, vaikutelmien ja eräänlaisen eksistentialistisen tyhjiön kuvaajana. Verkkainen kerronta noudattaa rosoineenkin kuvattavan maailman hidasta mätänemisrytmiä, jonka tahtiin väsähtänyt Deckard ja viriili robotti käyvät toivotonta taistelua keskenään sekä omaa kuolevaisuuttaan ja joka puolelle levinnyttä välinpitämättömyyden ja turtumuksen muuria vastaan.

Blade Runner on sijoitettu tulevaisuuteen, vuoden 2019 Los Angelesiin, mutta kaikkien hyvien tieteistarinoiden tavoin sekin puhuu enemmän tästä päivästä kuin huomisesta. Ihmisen vieraantuminen luonnosta ja itsestään, koneiden käyttö sekä työvoimana että keinotekoisen tyydytyksen antajina, nopean tai hitaan tuhon, väkivallan ja kuoleman alituinen läsnäolo ovat kulttuurimme ajankohtaisia tosiasioita.

 

USA © 1982 The Ladd Company / Blade Runner Partnership. Tuotantoyhtiö: Blade Runner Partnership – The Ladd Companylle yhteistyössä Sir Run Run Shawn kanssa. Tuottaja: Michael Deeley. Ohjaus: Ridley Scott. Käsikirjoitus: Hampton Fancher, David Peoples – Philip K. Dickin romaanista Do Androids Dream of Electric Sheep? (1968, suom. 1989 nimellä Palkkionmetsästäjä). Kuvaus: Jordan Cronenweth – Technicolor, Panavision. Kuvalliset erikoistehosteet: Douglas Trumbull, Richard Yuricich, David Dryer. Musiikki: Vangelis; Harps of the Ancient Temples (Gail Laughton). Lavastus: Lawrence G. Paull; David Snyder; Syd Mead. Erikoistehosteet: Terry Frazee. Leikkaus: Marsha Nakashima. Pääosissa: Harrison Ford (Rick Deckard), Rutger Hauer (Roy Batty), Sean Young (Rachael), Edward James Olmos (Gaff), M. Emmet Walsh (kapteeni Bryant), Daryl Hannah (Pris), William Sanderson (J.F. Sebastian), Brion James (Leon), Joe Turkel (tri Tyrell), Joanna Cassidy (Zhora), James Hong (Chew), Morgan Paull (Holden), Kevin Thompson (Bear), John Edward Allen (Kaiser), Hy Pyke (Taffey Lewis), Kimiro Hiroshige (kamputsealainen nainen), Robert Okazaki (sushimestari), Carolyn De Mirjian (myyjätär), Kelly Hine (showtyttö), Charles Knapp, Leo Gorcey Jr., Thomas Hutchinson (baarimikot),  Susan Rhee, Hiroko Kimuri (geishoja), Sharon Hesky, Rose Mascari (baariasiakkaita), Steve Pope, Robert Reiter (poliiseja). Helsingin ensiesitys: 1.10.1982 Bristol 1 ja Arena 1, maahantuoja: Warner Bros. / Columbia Pictures Finland – videojulkaisu: Musiikki Fazer / Scanvideo – tv-lähetys 3.4.1990 TV3 – DC: 20.11.1992 Forum 2 – DC: 7.10.1995 YLE TV2 – VET 90210, DC: 90210a – K16 – 3215 m / 117 min

 

– Markku Tuulen (1982), Pertti Avolan (1982) ja muiden lähteiden mukaan ST. Tekijätietoa päivitti AA 22.4.1999.Kopio: 35mm filmi

Lisätiedot (www): https://kavi.fi/fi/ohjelmisto/aluesarjat/turku