KAVI – KRISTUKSEN VIIMEINEN KIUSAUS

Ma 18.04.2022

Liput

Pääsyliput 6 €
Lipunmyynti alkaa puoli tuntia ennen näytöstä.

Tapahtuman tiedot

Päivä: 18.04.2022
Ovet aukeavat 18:30
Tapahtuma alkaa: 19:00
Tila: Kino-sali
Kesto 165 min
K-16
Suom. / ruots. tekstitykset
Saapuminen »

 

Yhdysvallat/Kanada 1988. Tuotantoyhtiö: Universal Pictures (Los Angeles) / Cineplex Odeon Films Canada (Toronto). Tuotannonjohto: Harry Ufland. Tuottaja: Barbara De Fina. Ohjaus: Martin Scorsese. Käsikirjoitus: Paul Schrader Nikos Kazantzakisin romaanista Viimeinen kiusaus (Otegemiaioi peiraornoi). Kuvaus: Michael Ballhaus – Technicolor. Musiikki: Peter Gabriel; es.: Adzido Dance Company, Fatala (African percussion); Nusrat Fateh Ali Kahn (Qualli voice); Antranik Askarian, Vatche Housepian (Armenian doudouk); Abdul Aziz (Egyptian kanun); Bill Cobham, Manny Elias (drums); Djalma Correa (Brazilian percussion); Nathan East (bass guitar); Richard Evans (penny whistle); Kudsi Erguner (Turkish ney flute):Jon Hassell (trumpet); Mania Katche (addtional percussion); Les Musiciens du Nil, Hossam Ramzy (Egyptian percussion); Baaba Maal, Youssou N’Dour (Senegalese voices); Doudou N’Diaye Rose (percussion loop); David Rhodes (guitars); David Sancious (hammond organ/keyboards/additional voice); Shankar (violin/viol); Mahmoud Tabrizi-Zadeh (Persian kamanche); Julian Wilkins (English choir boy); Peter Gabriel (drums/voice/ keyboards) Lavastus: John Beard. Lavasteet: Andrew Sanders. Leikkaus: Thelma Schoonmaker.  Koreografia: Lahcen Zinoune. Stuntohjaus: Franco Salamon. Pääosissa: Willem Dafoe (Jeesus), Harvey Keitel (Juudas), Barbara Hershey (Maria Magdaleena), Harry Dean Stanton (Saulus / Paavali), David Bowie (Pontius Pilatus), Paul Greco (kiihkoilija), Steven Hill (sadanpäämies), Verna Bloom (Maria, Jeesuksen äiti). Roberts Blossom (vanha mestari), Barry Miller (Jerobeam), Gary Basaraba (apostoli Andreas), Irvin Kershner (Sebedeus), Victor Argo (apostoli Pietari), Michael Been (apostoli Johannes), Paul Herman (apostoli Filippus), John Lurie (apostoli Jaakob), Russell Case, Mary Seller, Donna Marie (saarnan kuulijoita), Leo Burmester (apostoli Natanael), Mohamed Mabsout, Ahmed Nacir, Mokhtar Salouf, Mohamed Air Fdil Ahmed (muut apostolit), Andre Gregory (Johannes Kastaja), Peggy Gormley (Martta, Lasaruksen sisar), Rangy Danson (Maria, Lasaruksen sisar). Robert Spafford (mies häissä), Doris Von Thury (nainen Jeesuksen äidin kanssa), Tomas Arana (Lasarus), Alan Rosenberg (apostoli Tuomas), Del Russel (rahanvaihtaja), Nehemiah Persoff (rabbi), Donald Hodson (saddukeus), Peter Berling (kerjäläinen), Juliette Caton (suojelusenkeli). Helsingin ensiesitys 23.9.1988 Bristol 2, Gloria – maahantuoja UIP – VET 95688 K16 – 4505 m / 163 min

”Kristuksen kaksinainen olemus – ihmisen pyrkimys, niin inhimillinen, niin yli-inhimillinen, Jumalan saavuttamiseksi – on aina ollut minulle syvä ja tutkimaton mysteeri. Suurin tuskani ja kaikkien ilojeni ja surujeni lähde nuoruudesta saakka on ollut hengen ja lihan välinen alituinen, säälimätön taistelu… ja sieluni on taistelukenttä, jossa nuo kaksi armeijaa ovat iskeneet yhteen.”

– Nikos Kazantzakis

”Olen aina halunnut tehdä elokuvan Jeesuksesta. En tiedä, kumpi tuli elämääni ensin, elokuva vai kirkko. Ensimmäiset eloisat lapsuudenmuistoni liittyvät elokuviin, sitten katoliseen uskontoon. Nuo kaksi elivät mielessäni jonkinlaista rinnakkaineloa. Sitten vuonna 1972 Barbara Hershey antoi minulle Viimeisen kiusauksen. Heti alettuani lukea sitä tajusin, että se on materiaalia minulle. Perinteisesti Jeesus on aina esitetty puhtaasti Jumalana. Hän kävelee huoneeseen ja säteilee niin, että kaikki tietävät, että Hänessä on jotakin erikoista. Evankeliumit kuvaavat Häntä kuitenkin aivan toisin. Kazantzaksisin romaanissa on mielenkiintoista se, että hän esittelee Jeesuksen aluksi ihmisenä, ja siksi Hän eri vaiheissa kokee ja ymmärtää pettymyksiä, intohimoja ja muita inhimillisiä tunteita ja heikkouksia. En väitä, että tuo näkemys olisi ’totuus’, mutta se on kiehtova olettamus. Kazantzakisin Jeesus kamppailee inhimillisen puolensa kanssa oppiessaan tuntemaan Jumalan itsessään. Kaksinaisen luonteensa – inhimillisen ja jumalaisen – takia jokainen hetki hänen elämässään on kamppailua ja voittoa.”

Eikö Kazantzakisin Kristus ole hahmo, joka kulkee jatkuvasti inhimillisten rajoitustensa tuolle puolen? ”Kyse on suoran spirituaalisen yhteyden luomisesta, antamatta periksi inhimillisille esteille ja epäilyksille.” Mutta ajatus suorasta yhteydestä Jumalaan voi olla kiistanalainen? ”Sanon, että suora yhteys on mahdollinen, välittäjiä ei tarvita. Pidän kirkon ulkoisista puitteista, rituaalien tajusta ja ikonografiasta; ajatuksesta, että tarkoituksena on edistää Jumalan rakastamisen ajatusta ja lähimmäisenrakkautta. Kirkko pyrkii edistämään kristillisiä ihanteita ja rohkaisemaan ihmisissä halua niiden harjoittamiseen. Elokuvassani ei ole kyseessä hyökkäys kirkkoa vastaan. Mutta kyse on paluusta persoonalliseen jumalasuhteeseen.”

Sudenpesästä ja Taksikuskista lähtien keskushahmojanne ovat olleet ”God’s lonely men”, eksyneet sielut, jotka ovat etsineet synneilleen sovitusta, ei kirkossa vaan kaduilla. Mitä merkitsee olla pyhimys ihmisten keskuudessa? ”Ongelma on siinä miten elää tuon filosofian mukaan eikä vain puhua siitä. Lapsuudessani se oli todellinen ongelma. Seitsemänvuotiaana poikana Boweryn lähistöllä minua järkyttivät kadun eläjät, joita pidin ihmisraunioina. Sen sijaan että olisimme menneet apuun meitä kehotettiin katsomaan poispäin.” Sinulle Kristus on olemassa jokaiselle, pahimmillekin syntisille? ”Lapsuuteni Pikku Italiassa opetus tuntui olevan se, että täytyi olla vahva, darwinilaisittain, tai muuten joutui pulaan. Jos joku kiusaa sinua, lyö häntä, älä puhu rakkaudesta, vaan lyö! Muuten et selviä. Mutta noillekin ihmisille on olemassa Jumala. Saulus oli murhaaja, ja silti hänestä tuli kirkon kulmakivi.” ”Kristuksesta tuli ihminen, jotta Hän voisi täydellisesti ymmärtää meitä ja kokea myötätuntoa meitä kohtaan.”

– Martin Scorsese Michael Henry Wilsonin haastateltavana (The Last Temptation of Christ Pressbook, Universal Pictures 1988) AA 1994.

Järjestäjät: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Varsinais-Suomen elokuvakeskus

Lisää informaatiota:
https://kavi.fi/elokuva-arkisto-myos-verkossa/aluesarjat/turku/