KAVI – MANAAJA

Ma 14.02.2022

Liput

Pääsyliput 6 €
Lipunmyynti alkaa puoli tuntia ennen näytöstä.

Tapahtuman tiedot

Päivä: 14.02.2022
Ovet aukeavat 18:30
Tapahtuma alkaa: 19:00
Tila: Kino-sali
Kesto 122min
K-18
Suom./ruots. tekstitykset
Saapuminen »

 

Yhdysvallat 1973. Tuotanto: Warner Bros/Hoya Productions/William Peter Blatty. Ohjaus: William Friedkin. Käsikirjoitus: William Peter Blatty romaanistaan. Kuvaus: Owen Roizman, Billy Williams. Musiikki: “Kanon for Orchestra”, “Tape Cello Concerto”, “String Quartet” (1960), “Polymorphia”, “The Devils of London” (Krzysztof Penderecki); “Fantasia for Strings” (Hans Werner Henze); “Threnody 1: Night of the Electric Insects” (George Crumb); “Five Pieces for Orchestra OP 10 (Anton Webern); “From the Wind Harp”, “Tubular Bells” (Mike Oldfield) “Study No. 1”, “Study No. 2” (David Borden); Lisämusiikki: Jack Nitzsche. Lavastus: Bill Malley. Leikkaus: Jordan Leondopoulos, Evan Lottman, Norman Gray, Bud Smith. Pääosissa: Ellen Burstyn (Chris MacNeil), Max von Sydow (Isä Merrin), Lee J. Cobb (luutn. William Kinderman), Kitty Winn (Sharon Spencer), Jack MacGowran (Burke Dennings), Jason Miller (Isä Damien Karras), Linda Blair (Regan MacNeil), William O’Malley (Isä Dyer), Barton Heyman (Tri Klein), Peter Masterson (Klinikan johtaja), Rudolf Schündler (Karl), Gina Petrushka (Willie), Robert Symonds (Tri Tanney), Arthur Strorch (Psykiatri), Vassiliki Maliaros (Karrasin äiti). VET 99668 – K16 – 3565 m – 122 min

Kauhuelokuvan kuvaus hyvän ja pahan päättymättömästä kamppailusta on aina pohjannut selkeästi kristillisen uskon luomiin käsityksiin vastapuolien olemuksesta. Uskonnon tarjoamat aseet ovat kelvanneet poppakonsteiksi vähemmänkin hengellisiin puolustustaisteluihin. Pyhyyden ulkoiset tuntomerkit ovat kuitenkin täysin irrallaan aatteellisista sisällöistä. Vihjeellisistä epäpyhistä voimista ja laajapohjaisemmin käsitellystä pahuudesta päästiin kuitenkin 70-luvun alussa suorempaan uskonnollisten käsitteiden hyväksikäyttöön. William Friedkin täydensi Manaajan tönimien tabujen skaalan ottamalla aiheeksi katolisen kirkon rutiineihin teoreettisesti edelleen kuuluvan riivattujen manaamisen.

Vaikka katolilaisuudesta puhuttiin sen oikealla nimellä, nimettiin Regan-tytön kiusaksi ilmaantunut pirullinen henki sittenkin kovin eksoottiseksi primitiivisen kolmannen maailman tuotteeksi. Kehitysmaasta tuleva paholainen osoittautuu väkeväksi vastustajaksi länsimaisen sivistyksen henkiselle puolustusjärjestelmälle, mutta tuskin symbolisoi teollisuusmaan omantunnontuskia.

Varsinaiseksi vetonaulaksi osoittautui uskonnollisen tabun kanssa samansuuntaisena perheyhteyteen iskevä kauhu. Tottelemattoman teinin äärimmäisenä ilmentymänä Linda Blair muuttuu visvaiseksi, hävyttömiä raakkuvaksi hirviöksi, joka viihdyttää elokuvayleisöä pitkälle viedyin erikoisefektein. Sylkykoneella pappien silmille singottu hernesopan ja kaurapuuron sekoitus, pään kiertyminen 360-asteisesti harteilla sekä masturbointi krusifiksillä sopeutuvat kolhosti Friedkinin mietteliään dokumentoivaan yleisotteeseen. Manaajan tosikkomaisuus pitää vaivoin riivaajan koomisiksi yltävät koirankujeet aisoissa. Pazuzuksi osoittautuva pirulainen saadaan väellä ja voimalla kammettua irti tyttöparasta, mutta jatko-osa Manaaja II – Luopio (1977) kertoo kirouksen jatkuvan.

– Asko Alanen (teoksesta “Musta peili —  Kauhuelokuvan kehitys Prahan ylioppilaasta Poltergeistiin”, 1986)

Järjestäjät: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Varsinais-Suomen elokuvakeskus

Lisää informaatiota:
https://kavi.fi/elokuva-arkisto-myos-verkossa/aluesarjat/turku/