KAVI – MUSTA KISSA, VALKOINEN KISSA

Ma 25.04.2022

Liput

Pääsyliput 6 €
Lipunmyynti alkaa puoli tuntia ennen näytöstä.

Tapahtuman tiedot

Päivä: 25.04.2022
Ovet aukeavat 18:30
Tapahtuma alkaa: 19:00
Tila: Kino-sali
Kesto 131 min
K-16
Suom. / ruots. tekstitykset
Saapuminen »

 

Jugoslavia, Ranska, Saksa, Itävalta, Kreikka 1998. Tuotantoyhtiöt: Pandora Filmproduktion, CiBy 2000, France 2 Cinéma, Komuna Prikazuje, Canal+, Bayerischer Rundfunk, FilmFörderung Hamburg, Filmstiftung NRW, Österreichischer Rundfunk, Stefi Film. Tuottaja: Karl Baumgartner. Vastaava tuottaja: Maksa Catovic, Jean-François FonluptRaimund Goebel. Tuotannonjohto: Zoran Jankovic. Ohjaus: Emir Kusturica. Apulaisohjaaja: Zoran Andric, Ivana Stivens, Filip Cemerski. Käsikirjoitus: Gordan Mihic, Nicholas Klein. Kuvaus: Tierry Arbogast. Lavastus: Milenko Jeremic (prod.des.), Rade Mihajlovic (art dir.), Zivan Todorovic (set des.), Dobrica Milosevic (set deco), Fragan Vracar. Puvut: Nebojsa  Lipanovic. Musiikki: Vojislav Aralica, Dejan Sparavalo, Dr Nele Karajilić. Leikkaus: Svetolok-Mica Zajc. Ääni: Svetolik-Mica  Zajc. Pääosissa: Bajram Severdzan (Matko Destanov), Srdan Todorovic (Dadan Karambolo), Branka Katic (Ida), Florijan Ajdini (Destanov), Ljubica Adzovic (Sujka), Zabit Memedov (Zarije Destanov), Sabri Sulejmani, Jasar Destani, Stojan Sotirov, Predrag-Pepi Lakovic, Salija Ibraimova. Helsingin ensi-ilta: 1.10.1999, Kino Palatsi 9, maahantuoja: Warner Bros. Finland – televisiolähetyksiä: 29.4.2004 YLE TV1 – VET 101364 – K12 – 129’35’’ / 3545 m

Musta kissa, valkoinen kissa -elokuvan suunnittelu alkoi dokumenttina, jossa olisi kuvattu romanimuusikoita jotka esiintyivät Emir Kusturican edellisessä elokuvassa Underground (1996). Dokumentti-idea vaihtui lyhytelokuvaksi ja lopulta näytelmäelokuvaksi. Tarina syntyi Mustalaisten aika -elokuvan käsikirjoittaja Gordan Mihićin kynästä. Hän käytti lähteenä useita romanitarinoita sekä motiiveja Isaac Baabelin novellista jota Kusturica oli ehdottanut hänelle. Elokuvan Dadan-hahmo perustuu löyhästi Babelin tekstiin.

Tutusta käsikirjoittajasta huolimatta Musta kissa, valkoinen kissa -elokuvan tekijöissä oli hämmästyttävän paljon uusia nimiä. Kusturica kun oli tähän asti käyttänyt uskollisesti samoja tuttuja tekijöitä. Pitkäaikainen lavastaja Kreka on poissa. Kuvaaja Vilko Filaćin tilalle tuli ranskalainen Thierry Arbogast, Luc Bessonin luottokuvaaja. Hersyvien balkan-rytmien mestari Goran Bregović ei enää vastaa musiikista vaan tilalla on Dr Nele Karajilić, kuulun The No Smoking Bandin johtohahmo.

Musta kissa, valkoinen kissa on polveilevien ja risteävien tarinoiden kokoelma, joka pysyy vaivoin koossa. Tutut romanigangsterit, toisiaan tulisesti rakastavat nuoret joiden tulevaisuuden vanhemmat ovat jo suunnitelleet toisenlaiseksi ja romanisukujen päämiesten vihanpito ovat luonnollisesti mukana tarina keskeisenä polttoaineena. Elokuvaa on kuvattu ohjaajansa kypsän tyylin ilmaisuna. Siinä yhdistyvät kaikki ne elementit, joita hän kehittänyt esikoiselokuvastaan alkaen. Kustrurican aikaisempia elokuvia oli kritisoitu liian kirjalliseksi. Tällä kertaa siihen ei ollut aihetta, päinvastoin: Cahiers du Cinéma julisti sen liian elokuvalliseksi. Varhaisesta Kusturicasta elokuvassa on kuitenkin vain vähän jäljellä. Esimerkiksi lähikuvat eivät enää ole ikkunoita henkilöiden sieluun, vaan ne tuovat ihmiskasvot spektaakkelinomaisen hämmästelyn kohteeksi. Parhaimpana esimerkkinä on hopeahampainen silmänsä mustilla peililaseilla kätkevä Grga Pitić, Casablanca-elokuvaa rakastava romanipäällikkö.

Kusturica tuttu romani-tematiikka on toki edelleen mukana, mutta lähestymistapa on nyt erilainen. Romanien autenttisuus tai Mustalaisten ajasta lähtien romanien elämään liitetty maagisen realismin piirre on poissa. Musta kissa, valkoinen kissa -elokuvassa romanit ovat tarjoamassa vetävää ja polveilevaa toimintaa huijauksen, salakuljetuksen ja häiden intohimoisen tanssin muodossa. Ero on tiivistetty pistävästi: Mustalaisten ajassa romanit olivat mieleenpainuvia henkilöhahmoja, Mustassa kissassa mieleenpainuvia karikatyyrejä.

Tästä huolimatta tai tästä johtuen elokuvaa katsominen on rattoisaa ja miellyttävää. Kusturica onnistui tekemään viihdyttävän ja epäpoliittisen (genre)elokuvan, joka levisi laajalti. Sen komediapiirteet ja lännenelokuva juonteet ovat kirvoittaneet osuvia ehdotelmia elokuvan lajiksi: sitä on kuvattu romani-slapstick’iksi ja spagettieasterniksi (Mustalaisten ajan edustaessa klassista easterinia). Kriitikot ottivat elokuvan suhteellisen hyvin vastaan, vaikka romanieksotiikalla ratsastamista kritisoitiinkin.

—  Pasi Nyyssönen 27.1.2009 pääosin Iardanova, Kusturica (2002) mukaan.

Järjestäjät: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Varsinais-Suomen elokuvakeskus

Lisää informaatiota:
https://kavi.fi/elokuva-arkisto-myos-verkossa/aluesarjat/turku/