KAVI – NOIDAN KIROT

Ma 02.03.2020

Liput

Liput: 6 €
Liput myydään ovelta.

Tapahtuman tiedot

Päivä: 02.03.2020
Tapahtuma alkaa: 19:00
Ovet avautuvat klo 18:30
Tila: KINO-sali, Logomo
Ikäraja: K7
Kesto: 76 min.
Saapuminen »

 

Noidan kirot

Trolldomens förbannelse

Teuvo Puron ohjaama Noidan kirot voidaan laskea varhaisimpiin kauhuelokuviin Suomessa, mutta se ansaitsee myös poliittisen tulkintansa. Se perustuu Väinö Katajan samannimiseen romaaniin. Kuvaus ”Lapin rajoilta” ilmestyi 1914 Kustannusosakeyhtiö Kirjan 50 pennin kirjaston ensimmäisenä niteenä. Katajan tekstiin oli filmattu ennenkin, sillä Erkki Karun ohjaama menestyselokuva Koskenlaskijan morsian oli tehty hänen tekstinsä pohjalle. Nyt asialla oli Suomi-Filmin perustajiin kuulunut ja yhtiöön palannut Puro, joka teki myös alkuteokselle varsin uskollisen käsikirjoituksen.

Tarina alkaa nuoren morsiamen Selman (Heidi Blåfield) matkalla uuteen kotiin Utuniemeen. Synkän historian omaavassa Utuniemessä hän tutustuu sokeaan kälyynsä, joka välittää perimätiedon: suomalaiset uudisraivaajat puhkoivat siellä saamelaisen noitatohtorin silmät kostoksi tämän harjoittamaan noituuden aiheuttamista ”onnettomuuksista” – kohtaus joka esitetään etnisen tulkinnan saavana takaumana.

Saamelaisten seidan äärellä istunut Selma joutuu osaksi kirousta. Häikäilemättömät tukkijätkät ajavat Selman kiinni kohtauksessa, jonka Lauri Löytökoski on tulkinnut ensimmäiseksi raiskausviittaukseksi suomalaisessa elokuvassa. Punataustaisten työläisroistojen teko herättää suuttumusta Selman isässä, ja Utuniemen isäntä harkitsee kostoa, joka suuntautuu toisaalta tuhoavasti saamelaisperintöön, mutta lisäksi lähinnä kristillistaustaista konsensusta herättävällä tavalla punaisiin, jotka ovat parannettavissa Jumalan avulla – etnisesti erilaisille tätä mahdollisuutta ei suoda. Nationalistishenkinen yhteismieli voi kyllä sovitella poliittisia erimielisyyksiä, mutta 1920-luvun todellisuudessa sama ei ole mahdollista silloin, kun taustalla ovat etniset ja rodulliset erilaistavat tekijät ja heidän erilainen uskontonsa ja kulttuurinsa.

Noidan kirot kertovat tarinan Lapista, mutta ulkokuvat talvikuvineen otettiin pääosin Keski-Suomen Korpilahdella. Lappalaiskotajakson kuvaukset toteutettiin Helsingin Munkkiniemessä. Elokuvaa varten ei tekijöiden tarvinnut kertaakaan matkustaa Lappiin asti. Vaikka elokuva sai ensi-iltansa syyskuussa, yleisömenestys oli silti vuoden keskiarvoa parempi – mutta kopioitakin lienee ollut puolen tusinaa.

– Jari Sedergren 16.9.2009

Suomi 1927. Tuotantoyhtiö: Suomi-Filmi. Tuottaja: Erkki Karu. Ohjaus ja käsikirjoitus: Teuvo Puro. Kuvaus: Frans Ekebom. Kuvausapulainen: Armas Fredman. Lavastus: Carl Fager. Ehostus: Hannes Kuokkanen. Valokuvat: Kalle Havas, Kosti Lehtinen. Pääosissa: Einar Rinne (Utuniemen Simo), Heidi Blåfield-Korhonen (Utuniemen Selma), Yrjö Tuominen (Paksu Sakari, tukkipäällikkö), Kaisa Leppänen (Simon sisar Elsa), Hemmo Kallio (Rantamaulan isäntä, Selman isä), Hannes Närhi (Jantukka, lappalainen tietäjä), Irmeli Viherjuuri (Utuniemen Aaprami), Olga Leino (Rantamaulan emäntä), Nisse Karlsson (Rantamaulan Aapo), Toivo Suonpää (suomalaisten johtaja), Eero Kilpi, Carl Fager (laukkukauppiaat), Armas Fredman, Kalle Havas (poliisit), Lasse (humalainen tukkilainen). Helsingin ensiesitys: 19.9.1927 Kino-Palatsi – televisiolähetyksiä 30.4.2002 YleTeema, 3.12.2003 YleTeema – tarkastusnumero 14411 – S – 2070 m / 70 min  mykkä

Kopio: DCP