KAVI: Lucile Hadžihalilović: INNOCENCE – VIATTOMUUS

Ma 26.02.2024

Liput

Liput 7 €
Alle 12-vuotiaat 5 €

Lipunmyynti aloitetaan 30 min. ennen näytöksiä

Tapahtuman tiedot

Päivä: 26.02.2024
Ovet aukeavat tunti ennen tapahtuman alkua.
Tapahtuma alkaa: 19:30
Tila: Kino-sali
Kesto: 120min
K-12
Saapuminen »

 

Innocence/Innocence – oskuldfullhet, Ranska/Iso-Britannia/Belgia 2004 • Marion Cotillard, Hélène de Fougerolles, Zoé Auclair • Frank Wedekindin novellista • KAVI 35 mm • suom. tekstit/svensk text

Lucile Hadzihalilovicin Innocence herättää muistumia moniin teoksiin niin elokuvan kuin muidenkin taiteiden saralla: sitä on verrattu niin Peter Weirin Huviretki hirttopaikalle -elokuvaan, Enid Blytonin romaaneihin kuin Sally Mannin valokuviinkin. Elokuva perustuu ekspressionistisen teatterin kehittäjän Frank Wedekindin romaaniin ja sen kuvamaailmaan on haettu innoitusta symbolistisesta maalaustaiteesta, erityisesti Magrittelta. Hadzihalilovic itse on sanonut saavansa inspiraatiota puolisoltaan, elokuvaohjaaja Gaspar Noélta (Seul contre tous, Irreversible), ja ihailevansa muun muassa Lynchin Eraserheadia, Bressonia, italialaisia kauhuelokuvia ja Kubrickin 2001: Avaruusseikkailua. Kaikista näistä vaikutteista huolimatta Innocence on silti uskomattoman omalaatuinen, ennennäkemätön, mieleenpainuva katselukokemus.

Vaikka Innocence vaikuttaa tavattoman merkitykselliseltä, samanaikaisesti se kieltäytyy avautumasta tulkinnoille, jotka menisivät pintaa syvemmälle. Kuvat tuntuvat ihmeellisen konkreettisilta, vaikka ne samalla pakenevat merkityksiä, joita niille haluaisi antaa. Hadzihalilovic onkin toivonut, että katsojat eivät yrittäisi päästä perille Innocencesta, jota hän on kuvannut omaelämäkerralliseksi, vaan antautuisivat sen vietäviksi. Elokuvan tunnelma on samalla kertaa sekä rauhoittava että uhkaava, sekä turvallinen että ahdistava. Kuvalliset motiivit ja ääniraidan johtoaiheet, kuten kellot, vesi ja hyönteiset, omalta osaltaan auttavat katsojaa uppoutumaan miltei fyysisesti elokuvan maailmaan. ”Kaikki Hadzihalilovicin elokuvat luovat hermeettisiä mutta samalla konkreettisia maailmoja, joissa unenomainen ja todellinen elävät rinnakkain, varjo ja kirkas valo epämääräisesti heijastelevat toisiaan, ja näkyvän ytimessä on mysteeri”, Vivian Sobchack on kirjoittanut.

Innocence on useimmiten tulkittu allegoriaksi siitä, kuinka tyttöjä kasvatetaan aikuisiksi. Elokuvan lainatuimpia repliikkejä on koulun opettajan, neiti Evan toteamus, ”tottelevaisuus on ainoa tie onneen.” Tässä repliikissä tiivistyy se elokuvassa piilevä kauhun elementti, joka liittyy sisäoppilaitoksen säännellyn elämän totalitaarisuuteen: vaikka elämä laitoksessa sallii leikin ja tyttöjen keskinäisen toveruuden, kaikki tapahtuu ennaltaluotujen sääntöjen mukaisesti, eikä rajojen rikkomista sallita. Tyttöjen kapina on yhtä hillittyä kuin balettiaskeleet, joita heille opetetaan, ja samalla tavoin diskreetisti, ilman suurempaa draamaa, se painetaan maan alle. Yksi tytöistä lähtee veneellä ja seuraavaksi hänet nähdään kuolleena samanlaisessa arkussa, jossa Iris saapui kouluun. Kiihkeästi ulkomaailmaan pääsyä odottava Alice kiipeää lopulta muurin yli, eikä hänestä enää puhuta. Ainoa ulospääsy koulusta on seurata tunnollisesti sitä polkua, joka on ennaltamäärätty – ja joka vie onneen

”Lipunmyynti tapahtumaan aloitetaan 30 minuuttia ennen esityksen alkua paikan päällä. Lippuja ei voi ostaa ennakkoon.