KAVI – SAKSA, KALVAS ÄITI

Ma 09.12.2019

Liput

Liput: 6€
Liput myydään ovelta.

Tapahtuman tiedot

Päivä: 09.12.2019
Ovet aukeavat: 18:30
Tapahtuma alkaa: 19:00
Kesto: 124 min
Tekstitys: suomi/ruotsi
Tila: KINO-sali
Järjestäjät: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Varsinais-Suomen elokuvakeskus
Saapuminen »

 

Deutschland, bleiche Mutter 

Saksa, kalvas äiti

 

Saksa, kalvas äiti on saanut nimensä Bertolt Brechtin runosta, joka kirjoitettiin natsien noustessa valtaan vuonna 1933. Elokuvan alussa sen lukee ääneen Brechtin tytär. Berliinissä sijaitsee myös saman niminen, naishahmon sisältävä muistomerkki, joka on omistettu Mauthausenin keskitysleirin uhreille.

Ohjaaja Helma Sanders-Brahms oli uuden saksalaisen elokuvan tärkeitä nimiä, jota verrattiin Margarethe von Trottaan: molemmat toivat vahvasti esille 1980-luvun alussa yhä harvinaisena pysyneen naisnäkökulman.

Dokumentaarisia ja fiktiivisiä aineksia osuvasti käyttävän elokuvan tarina kertoo Helenen (tai lyhyemmin Lenen) ja Hansin kesällä 1939 alkaneesta rakkaudesta naisten näkökulmasta. Kun sota Puolassa puhkeaa Hans värvätään armeijaan Wehrmachtiin. Vastanaineet näkevät toisiaan vain harvoin ja itse asiassa he pysyvät toisilleen vieraina, vaikka heille syntyy tytär Anna. Pommitukset tuhoavat perheen kodin ja selviytyminen sodan keskellä on ankaraa. Kun Hans palaa sodan jälkeen kotiin, kaikki on hänelle vierasta, vaimoa myöten – avioliitto on vaarassa. Poliittisesti Hans on passiivinen, vaikka ei pidäkään siitä, että natsit onnistuvat luikertelemaan asemiin sodan jälkeenkin. Lene harkitsee omaa kohtaloaan, sillä mieli ei ole pysynyt tyynenä sodan olosuhteissa: hän on symbolisesti se, johon elokuvan Saksa vertautuu.

Elokuvan vastaanotto oli kotimaassaan nihkeää, vaikka kansainvälisesti se keräsi tuoreeltaan joitakin palkintoja, mm. naisten elokuvaviikon palkinnon Ranskassa. Saksassa päädyttiin lyhentämään elokuvaa vaatimatonta teatterikierrosta varten. Samaan aikaan elokuva nousi jonkinlaiseen kulttimaineeseen maailmalla.

Sanders-Brahms on omaperäinen elokuvantekijä, joka tarkastelee arkea jopa piinaavan naturalistisesti, ei pyri tuomitsemaan vaan ymmärtämään vaikka tehtävä on suuri: miksi Saksan kansa käyttäytyi niin kuin se käyttäytyi. Ohjaaja ei pelkää omakohtaisten tai vanhempiensa kommenttien ja näkemysten esittämistä osana moraalista kysymyksenasettelua saksalaisten omatunnosta.

Saksan Liittotasavalta 1980. Tuotantoyhtiö: WDR Köln, Literarisches Collonium Berlin, Helma Sanders-Brahms. Tuotantopäällikkö: Ursula Ludwig. Tuottajat: Volker Canaris, Walter Höllerer, Helma Sanders-Brahms. Ohjaus ja käsikirjoitus: Helma Sanders-Brahms. Kuvaus: Jürgen Jürgens. Leikkaus: Elfi Tillack, Uta Peringnelli. Musiikki: Jürgen Knieper. Lavastus: Götz Heymann. Puvut: Janken Janssen. Makeup: Berhold Sack, Barbara Telg-Tebbe. Pääosissa: Eva Mattes (Helene), Ernst Jacobi (Hans), Elisabeth Stepanek (Hanne), Angelika Thomas (Lydia), Anna Sanders (Anna), Sonja Lauer (Anna), Miriam Lauer (Anna), Rainer Friedrichsen (Ulrich), Gisela Stein (täti Ihmchen), Fritz Lichtenhahn (setä Bertrand). Helsingin ensi-ilta: 7.5.1982 Aula. Maahantuoja: Kino Filmi O.Y. VET: 90037 – K16 – 3385 m / 124 min
– Jari Sedergren 2019. Kopio: 35mm filmi