Skip to main content
Avainsana

logomo Archives - Logomo

Logomossa toimivat hierojat ovat lähellä asiakasta

Logomon Byrå-toimitiloissa työskentelee kattavasti erilaisia yrityksiä ja toimijoita. Joukosta löytyy myös kaksi hieronnan ammattilaista, jotka kertovat, mikä heidät on alkujaan tuonut Logomoon ja mikä talossa työskentelemisessä on parasta.  

Jenni Leppänen työskentelee Byrån ensimmäisessä kerroksessa RentoRepo –nimisen yrityksen hierojana. Leppänen on työskennellyt hierojana kuusi vuotta, joista suurimman osan, reilu viisi vuotta hän on toiminut Logomossa.  

“Olen viihtynyt Logomossa tosi hyvin. On oma työrauha ja tila, mutta on myös kiva, että tiettyjen naapurien kanssa ehtii jutella enemmän. Jos on joku hätä, apua saa satavarmasti. Ihmiset ovat tosi auttavaisia ja ystävällisiä”, Leppänen sanoo.  

Taloon Leppänen päätyi alun perin sattumalta. 

“En ollut ikinä käynyt Logomon toimitilapuolella, eikä minulla oikein ollut käsitystä, kuinka paljon täällä on yrityksiä tai toimijoita. Laitoin Kirsille [toimitilapäällikkö Kirsi Ranta] viestiä, onko talossa hierojia tai löytyykö sopivia tiloja. Sattumalta Byråsta oli juuri vapautumassa tila”, Leppänen kertoo.  

Toimitilojen yhteisöllisyys näkyy myös hierojan työpäivässä

Hieroja Sami Vire on kasvot VireCor Oy:n takana. Myös Vire ottaa vastaan asiakkaita Logomon Byråssa, jonne hän on tullut heti vuokratilapuolen valmistuttua vuonna 2013. Vire muutti toimipisteensä taloon myös hierojana toimineen isänsä jalanjäljissä. 

“Isäni yritykselle suunniteltiin rakennusvaiheessa Byrån puolelle huone juuri hierojan tarpeisiin. Tila on ainut, johon on sijoitettu käsienpesupaikka”, Vire kertoo. 

Vire on Leppäsen kanssa samaa mieltä Logomon tiiviistä työyhteisöstä, jonka myötä päivän aikana näkee asiakkaiden lisäksi myös muita talon toimijoita. Yhteisöllisyyden lisäksi yrittäjä pitää sijaintia toimivana. 

“Ajatuksenani on alusta asti ollut olla lähellä asiakkaita ja monet tapahtumatalon tiloissa työskentelevät käyvätkin hieronnassa työpäivän aikana. Talon sisältä tulevien asiakkaiden lisäksi asiakaskuntaani kuuluu kaikenikäisiä, joista nuorimmat ovat alle 15-vuotiaita urheilevia nuoria”, Vire mainitsee. 

Monipuolinen tarjonta on herättänyt asiakkaissa kiinnostusta

Leppäsen monipuolinen koulutustausta hierojana näkyy hänen palveluissaan. Hierojan tutkinnon lisäksi Leppäseltä löytyy myös urheiluhierojan pätevyys. Nyt Leppänen opiskelee kolmatta vuotta kiinalaista lääketiedettä, joka etenkin on herättänyt kiinnostusta asiakkaissa.  

“Ajattelin itse, että kiinalainen lääketiede voisi jakaa mielipiteitä. Mutta on ollut positiivista, että ihmiset ovat olleet enemmänkin kiinnostuneita siitä. Kun on tehnyt monta vuotta hierojan töitä, omaa aika vankan asiakaskunnan. Ehkä siksi ihmisten on helppoa lähestyä, että okei, tämä ei olekaan ihan niin pelottavaa tai mystiikkaa.”, Leppänen sanoo. 

Sami Vireellä on takana pitkä ura jääkiekon pelaajana, jonka jälkeen hän on jatkanut hallilla valmentajan roolissa. Urheilutaustan kautta Virettä kiinnostaa lihaksisto ja niiden huolto. Ammatinvalintaa helpotti isällä oppisopimuksessa oleminen, jonka aikana Vire näki työtä käytännössä. 

Hän huoltaa koko kehoa varpaista kallonpohjaan asti asiakkaan vaivasta riippuen. 

“Eritysalaani on kineesioteippaukset sekä triggerpisteet. Triggerpistehieronnassa etsitään kipupisteitä, joita painetaan. Menetelmän avulla pääsee syvemmälle lihaksistoon ja käsiksi vaivaan”, Vire avaa. 

Luottamuksellinen asiakassuhde ja suorat reaktiot palkitsevat työssä

Leppänen sanoo hierojan ammatissa parasta olevan työn vapaus ja vastuu sekä ihanat asiakkaat. 

“Pidän siitä, että on tosi erilaisia asiakkaita, joilla on erilaisia tarinoita. Opin paljon työtä tehdessä ja kun jatkuvasti opiskelee lisää, tulee eteen uusia täkyjä, joihin tarttua”, Leppänen kertoo. 

“Se on hieno luottamuksen osoitus, että voit saada vapaat kädet ja asiakkaat luottavat siihen mitä teet. Ja tietysti opiskelijana en kaikkea vielä tiedä, mutta on hienoa, että suhde on luottamuksellinen puolin ja toisin.” 

Vire kertoo palkitsevinta hierojan työssä olevan asiakkaan helpottunut hymy ja suoran reaktion näkeminen. 

“Usein tässä hommassa äänestetään jaloilla. Palautteen saa työstään aika suoraan, jos asiakas ei tule enää uudestaan. Jos palaa, on hänkin tästä hommasta tykännyt”, Vire selittää hymyillen. 

Takaisin uutisiin

Suomalaisen elokuvan festivaali tarjoaa kotimaista elokuvaa yli sadan vuoden ajalta

Kotimainen laatuelokuva täyttää Logomon Kino-salin jälleen syyskuun alussa, kun Suomalaisen elokuvan festivaalia vietetään 2.-5.9.2021. Tänä vuonna festivaali järjestetään jo kolmannenkymmenennen kerran.  

Ohjelmistossa nähdään laaja kattaus kotimaista elokuvaa yli sadan vuoden ajalta. Vanhin ohjelmiston elokuva, Teuvo Puron ohjaama Ollin oppivuodet on vuodelta 1920. Tuoreimpiin elokuviin kuuluu esimerkiksi Hamy Ramezanin Ensilumi (2020) ja Lauri Löytökosken Talvikki (2021). 

Nyky-Suomi ja ulkopuolisuuden teemat näkyvät festivaalielokuvissa

Festivaalijohtaja Juri Nummelin kertoo tämän vuoden elokuvaohjelmiston valikoituneen pohtimalla kiinnostavia tekijöitä ja aihekokonaisuuksia. Osassa teemoista ohjaajat itse ovat valinneet suosikkinsa. 

“Olemme jo parin vuoden ajan koittaneet tuoda festivaalia lähemmäs nykyaikaa ja suomalaisen yhteiskunnan ongelmia ja dynamiikkaa. Tänä vuonna tätä ajattelua edustaa esimerkiksi sarja rodullistettujen, ei-valkoisten elokuvantekijöiden töitä.” 

Ruskeutta ja rodullistettuja suomalaisia elokuvissa käsitellään myös perjantaina 3.9. klo 12, kun festivaaleilla nähdään Hai Nguyenin luotsaama paneeli aiheesta. Tämän lisäksi ohjelmistossa olevien elokuvien ohessa kuullaan ohjaajien ajatuksia elokuvien ympäriltä. 

Nyky-Suomi näkyy elokuvafestivaalin teemoissa

Festivaalielokuvissa sukelletaan esimerkiksi ulkopuolisuuden teemoihin. Nummelin kertoo lisäksi kiinnostaviksi teemoiksi muukalaisuuden sekä sen, kuinka kielen avulla voi saada valtaa toiseen ihmiseen.  

Teemat ovat sekä nyky-Suomeen liittyviä että ikuisia. Myös ihmiskeskeisyys ajattelussamme tulee haastetuksi. Tämä näkyy esimerkiksi Eija-Liisa Ahtilan elokuvissa.”  

Nummelin itse suosittelee festivaaliohjelmistosta näytöstä, jonka sisältö on toistaiseksi mysteeri. 

“Tärppini on lauantaina klo 22.30 alkava yllätysten yönäytös, jonka kiehtovia ja mielettömiä elokuvia ei kerrota etukäteen. Lisäksi suosittelen Teuvo Puron Ollin oppivuodet –elokuvaa vuodelta 1920. Sen säestää Kari Mäkiranta, joka on maan parhaita mykkäelokuvan säestäjiä. Varmasti hieno elämys!” 

Logomon kaikki tapahtumat toteutetaan terveysturvallisesti, niin myös Suomalaisen elokuvan festivaali. Käsidesiä on tarjolla runsaasti ja yleisölle suositellaan maskin käyttöä. Lisää turvallisista tapahtumista voit lukea täältä 

 

Lue lisää tapahtumasta
Takaisin uutisiin